P-galleria | WORLDS | 25.9.-11.10.2020 | MIKAEL KORKEE

Worlds – taidenäyttely on tarina maailmojen kohtaamisista. Omien ja ainutlaatuisten, joita jokainen meistä kantaa sisällään. Se on kutsumuksen täydentymistä epävarmuuksien alla. Maailmojen kohdatessa alkaa väistämättä syntyä jotain uutta ja vanha alkaa rakoilla. Se mikä oli erillään, on nyt yhtä. Löytyy yhteinen suunta. Elämä tässä maailmassa ei tule täydeksi taisteluitta. On taisteluita, jotka ovat omia. Taisteluita, jotka ovat yhteisiä. On aikoja, jolloin matkaa taitetaan yksin, mutta jokin sisimmässä huutaa toivetta täyttymyksestä. Kädet kietoutuvat yhteen. Toinen toisensa he nostavat syvänteistä ja auttavat peittoamaan elämän tuomat taakat. Yhteys toiseen on mahdollisuus uuden syntymiseen. Alitajunnan juuret hohtavat kultaisina suunnaten kohti taivasta.

Worlds – taidenäyttelyssä on esillä Korkeen taideteoksia, jotka pyrkivät hahmottamaan taiteilijan läpikäymiä henkisiä prosesseja ja suhdetta toiseuteen. Näyttely on oman elämänkatsomuksen jäsentymistä sekä käsitystä ihmisen elämästä kulkiessa sen merkittävien tapahtumien lävitse. Teokset ovat levähdyspaikkoja, matkaa ikuisuuden äärellä.

Mikael Korkee (s. 1991) on porilainen kuvanveistäjä, joka hyödyntää taiteen eri medioita laajasti mutta on syventynyt pääosin kuvanveistoon ja esitystaiteeseen. Kuvanveistossa hän hyödyntää erityisesti vesistöjen ympäristöstä löytyneitä luonnonmateriaaleja. Esitystaiteessa häntä ohjaa luonnonmateriaalien keräämisprosessi sekä runous. Hänen työskentelyssään ja toimintamalleissaan on nähtävillä muinaisten metsästäjäkeräilijöiden mukainen tapa tutkia ja nähdä maailma. Korkee on valmistunut Kankaanpään taidekoulusta 2017 ja työskentelee tällä hetkellä Porin Lastenkulttuurikeskuksella taideohjaajana, itsenäisenä taiteen tekijänä, sekä toimii osana kansainvälistä taidetyöryhmää, joka käsittelee biofilia hypoteesia (biofilia = tieteen tapa selittää ihmisen rakkautta luontoa kohtaan).

Mikael-Korkee-Saara-Saarni_Worlds-Tuulta-vasten_1_valokuva-lasilevylle_45x30_2020

Mikael-Korkee-Saara-Saarni_Worlds-Tuulta-vasten_1_valokuva-lasilevylle_45x30_2020

Mikael-Korkee-Saara-Saarni_Worlds-Tuulta-vasten_2_valokuva-lasilevylle_45x30_2020

Mikael-Korkee-Saara-Saarni_Worlds-Tuulta-vasten_2_valokuva-lasilevylle_45x30_2020

P-galleria | YMPYRÄ SULKEUTUU | Kari Kuisma | 4.-20.9.2020

Kari Kuisman teokset muodostavat kaksi erillistä kokonaisuutta. Hänen kerrostetut lasiveistoksensa muotoutuvat hyvin tarkan suunnittelun ja piirrettyjen luonnosten mukaan. Teoksissa on useita kymmeniä lasikerroksia, joiden leikkaus ja liittäminen vaativat äärimmäistä tarkkuutta. Teosten muotokieli keskittyy osin tässä näyttelyssä ympyrän erilaisiin variaatioihin. Lasin heijastusten ja läpinäkyvyyden muodostama illuusio on edelleen nähtävissä.

Toinen työskentelytapa on rikotun lasin käyttäminen esinekoosteissa. Jo perinteisiksi muodostuneet kenkäveistokset ovat saaneet seurakseen karjalaisiin juuriin liittyvän esinekokonaisuuden, joka kuvastaa hänen isänsä Karjalasta lähtöä. Mitä oli tärkeätä ottaa mukaan? Hevonen, kukko, kahvipannu, kotieläimiä, Valko- hevonen symboloi hänen isänsä maailman tärkeintä mukaan otettavaa asiaa ihmisten lisäksi.

Ympyrä sulkeutuu – näyttelyn teokset ovat kaikki syntyneet viimeisen vuoden aikana. Mukana on myös pienoisveistosten sarja, joka syntyi Italiassa Materan – residenssissä vuoden 2019 elokuussa.

Kari Kuisma on oman tiensä kulkija. Taiteilijanuransa hän aloitti maalamalla öljyvärillä muotokuvia tilauksesta 1970- ja 1980- luvuilla. Lasin löytyminen 1980- luvun lopulla kuitenkin mullisti hänen työskentelynsä. Hän aloitti lyijylasiteoksilla, mutta kun hän pääsi sisälle kerrostetun lasin maailmaan, kaikki muu jäi taka-alalle. Lasiveistokset ovat matkanneet myös ulkomailla, Tshekissä useissa näyttelyissä, Latviassa samoin, sekä Ranskassa, Ruotsissa ja Suomen Lasimuseon kiertonäyttelyn mukana ympäri Eurooppaa.

Taiteilijatapaaminen 6. ja 20.9.

 

KariKuisma, Ympyrä sulkutuu, leikattu lasi levylle,2020, kuva Raija Kuisma

KariKuisma, Ympyrä sulkutuu, leikattu lasi levylle,2020, kuva Raija Kuisma

KariKuisma, Valko, rikottu lasi puulle, 2020, kuva Raija Kuisma

KariKuisma, Valko, rikottu lasi puulle, 2020,  kuva Raija Kuisma

 

 

 

P-galleria | STRANGE FRUIT- OUTOJA HEDELMIÄ | 15.-30.8.2020 | Hans Viebrock

Valokuvateosteni keskeinen ajatus on vieraantuneiden alueiden ja erilaisten todellisuuksien tutkiminen. Kuvaan usein yhteiskunnan reuna-alueille kätkey­tyvillä ”unohdetuilla” alueilla, jotka ovat hetken tai ikuisuuksien ajan vapaasti muotoutuvan järjestyksen vallassa. Minua kiinnostavat niihin liittyvä luontokoke­muksen ja arkitodellisuuden välinen epäsuhta sekä kaikenlaiset käynnissä olevat reaaliaikaiset ja historialliset muutosprosessit. Kuvieni tausta-ajatukset saattavat kummuta tieteiselokuvista, paikallishistorian tutkimuksesta, semiotiikasta tai vaikkapa taiteellisen esittämisen traditioiden tarkastelusta.

Vuodesta 2012 lähtien olen työstänyt ja esittänyt valokuvateoksiani yleisnimellä OUTOJA HEDELMIÄ. Keskeistä on ollut alati jatkuvan työskentelyn idea. Yksit­täisiä kohteita ja niihin kohdistuvia muutoksia seuraan pitkällä aikavälillä ja eri vuodenaikoina. Projektia olen tähän mennessä kuvannut pääasiassa Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa, mutta kuvaukset ovat laajenemassa myös muualle Suomeen.

Erilaisia Outoja hedelmiä -näyttelykokonaisuuksia on ollut aikaisemmin esillä yksi­tyisnäyttelyinä Tampereella, Forssassa, Lapualla, Rovaniemellä, Oulussa, Vaasassa, Joensuussa, Seinäjoella, Pirkkalassa, Kauhajoella, Kouvolassa ja Nokialla. Lisäksi pienempiä kokonaisuuksia on ollut esillä n. 20 ryhmänäyttelyssä ympäri Suomea.

©HansViebrock_StrangeFruit_1 ©HansViebrock_StrangeFruit_2

P-galleria | ASETELMIA | 24.7.-9.8.2020 | Ilkka Aho

Porin taiteilijaseuran P-galleriassa nähdään 24.7.-9.8.  Ilkka Ahon näyttely Asetelmia.

Nimensä mukaisesti näyttely sisältää asetelmamaalauksia. Perinteinen maalaustaiteen genre elää ajassa ja ottaa uusia muotoja. Näyttely ottaa kantaa maailman menoon ja kuvaa taiteilijan omaa elämää ja tunnemaastoa omalla yksilöllisellä tavallaan asettelemalla esineitä keskenään dialogiin luoden mielikuvia, ajatussiltoja ja panostaen esteettiseen elämykseen.

Ilkka Aho on Raumalla 1990 syntynyt taidemaalari, joka asuu ja työskentelee nykyään Turussa. Hän on osallistunut uransa aikana useaan ryhmänäyttelyyn koti- ja ulkomailla ja pitänyt Suomessa useita yksityisnäyttelyitä. Aho keskittyy työssään modernin esittävän taiteen tyyliin ja maalaa perinteisillä öljyväreillä. Taiteen esteettiset ulottuvuudet ovat hänen työssään tärkeitä symbolisten merkityksien lisäksi.

P-galleria-juliste-Pieni-tiedosto

JÄLKI | Porin taidekoulun aikuisten päättötyönäyttely | 6.-28.6.2020

Porin taidekoulun, taiteen perusopetuksen laajan opintomäärän päättävien aikuisten päättötyöt ovat esillä Porin Taiteilijaseuran P-galleriassa 06.06.-28.06.2020. Näyttelyssä on teoksia kuudelta opiskelijalta.

Päättötyö on nelivuotisten opintojen viimeisenä vuotena tehtävä itsenäisesti suunniteltava ja toteutettava työ. Päättötyössä opiskelija antaa näytteen omasta osaamisestaan ja vahvuudestaan kuvantekijänä. Päättötyön osana on teoksen tai teossarjan työprosessia kuvaava portfolio. Päättötyön suorittaneet oppilaat saavat päättötodistuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän suorittamisesta.

Päättötöitä ovat ohjanneet kuvataiteilija Hanna Tammi ja kuvataiteilija Pasi Vainionpää sekä kuvataiteilija Ari Koivisto.

Näyttelyn taiteilijoina ovat:

Annina Palonen: Taide on minulle kasvuprosessi. Päättötyössäni pohdin ihmisen alkujuuria, alkuvoimaa, naiseuden voimaa. Kuinka tänä päivänä kohtaamme tämän kunnioitetun ja pelätyn voiman?

Eila Haapalahti: Luonto, sen kaikki ilmenemismuodot valoineen ja väreineen ovat minulle tärkeitä, alituiseen ihastelun kohteina. Niitä haluan työssäni ilmentää.

Heidi Lammi:  Päättötyöni syntyi palavasta halusta tuoda mieleni kaksiulotteinen kuva fyysiseksi objektiksi.  Minulle on tärkeää että teokseni muotokieli herättää katsojassa mielenkiintoa teoksen aiheesta ja sisällöstä riippumatta

Miia Ylikoski: Haluan teoksillani luoda katsojalle tarinan tai ajatuksen siitä miltä jokin tuntuu. Pidän grafiikan  ja keramiikan arvaamattomista työtavoista, joissa virheetkin voivat jalostua onnistumiseen.

Nova Liiho: Päättötyössäni käsittelen kahta kokemaani menetystä. Maalaamisen lisäksi olen hyödyntänyt töissäni kierrätysmateriaaleja.

Riikka Raitio: Päättötyöni kuvaa selviytymisprosessiani rankassa elämänmuutoksessa musiikin ja kuvataiteen keinoin.

Lisätietoja: Henna Jaatinen, rehtori. Puhelin 044 701 1257

Annina_Palonen_2020

Annina_Palonen_2020

Heidi_Lammi_2020

Heidi_Lammi_2020

PIMEÄN HEIJASTUS | Maija Vanhatapio | 6.-22.3.2020

Näyttelyn teokset ovat matkoja maisemiin ja tunnetiloihin. Ne ovat luonnossa liikkujan kokemuksia metsästä, veden ääreltä tai tunturin laelta värien, muotojen ja valon vuoropuheluina – ihmisen ympäristön moni-ilmeisiä ja moniaistisia tunnelmia.Teosten avulla haluan tuoda esiin syvää kosketustani luontoon ja korostaa monimuotoisen luonnon säilyttämisen välttämättömyyttä. Maalauksilla ei ole paikannettavaa lähdettä; ne ovat muistojen mosaiikkia ja luontokokemuksen vapauttavaa, pohjoista voimaa. Kuvaan näkemääni; puran kokemukseni osiin, poimin muotoja, värejä, valoja ja rakennan niistä abstraktin tarinan katsojan omaan luontohetkeen. Hetki luonnossa menettää realistisuutensa, vain säilyttämisen ja jatkuvuuden tunne elää. Teosten tekniikkana on akryyli, öljy tai niiden yhdistelmä ja sekatekniikka. Teokset ovat syntyneet tämän ja kahden viimeisen vuoden aikana.

Maija Vanhatapio (1946) on Helsingissä syntynyt, Kajaanissa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija ja graafikko, Oulun taiteilijaseura 63:n jäsen. Valmistunut graafiselta linjalta Ateneumissa 1969. Toiminut mainostoimistoissa Tampereella ja omassa toimistossaan Rovaniemellä mainonnan suunnittelijana. Lisäksi suorittanut Lapin Yliopiston kuvataiteen avoimia opintoja ja osallistunut alan työpajoihin sekä erilaisiin kursseihin mm. Orivedellä. Vanhatapio on pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyjä, osallistunut ryhmä- ja yhteisnäyttelyihin sekä valtakunnallisesti jyrytettyihin (viimeksi PTL:n Oxygenum) näyttelyihin. Tälle vuodelle Vanhatapio on valittu Sotkamon Aatokseen touko-ja kesäkuun taitelijaksi sekä Lapin kuvataideseuran Galleria Kellokkaaseen elo-syyskuulle.

Sula, akryyli _öljy, 100x80 cm, 2019

Sula, akryyli_öljy, 100×80 cm, 2019

Suvanto, akryyli, 73x60 cm, 2019

Suvanto, akryyli, 73×60 cm, 2019

KUKKA JA IKIAIKA | Eve Alasaarela & Inka Hannula | 14.2.-1.3.2020

Pelon mittakaava, installaatio, 2018

Pelon mittakaava, installaatio, 2018

Vapaasti hengittävä kaikkeus, elämän jatkuva liike, olemassaolo. Sinä. Minä. Vuori. Pilvi. Kukka.

Ja sitten, katoavaisuuttaan pelkäävän ihmiskunnan luoma todellisuus, johon putkahdimme. Ensi hetkistä lähtien oppien kokemastamme, halusimme tai emme. Sisäistäen rakenteita ja uskomuksia, jotka lopulta saivat meidät ohjelmoitua pelkoon. Takertumaan oljenkorteen, kuin tukevasti kelluva, joka uskoo hukkuvansa. Opimme pitämään kiinni. Perinteistä, täydellisyyden tavoittelusta, toisten tai itsemme kontrolloimisesta, surusta, nautinnosta, kuka mistäkin. Jähmetyimme, muurasimme itsemme turvaksi rajoittavia tiloja ja määritelmiä, samalla eristäen itsemme todellisesta turvastamme -elämän, elävän energian ikuisesta virtauksesta, rakkaudesta. Erkanimme liikkeestä. Erkanimme hengittämisen ilosta ja muutoksesta luonnollisena olotilanamme.

Kukka ja ikiaika syntyi halusta päästää irti ja heittäytyä matkalle kohti vapautta.

Näyttelyn jokainen maalaus ja installaatio on syntynyt Alasaarelan ja Hannulan yhteistyönä. Tervetuloa!

Etsimässä, Eve Alasaarela_Inka Hannula, 74 x 59 cm, 2018

Etsimässä, Eve Alasaarela_Inka Hannula, 74 x 59 cm, 2018

Talo muuttaa, Eve Alasaarela_Inka Hannula, 74 x 59 cm, 2018

Talo muuttaa, Eve Alasaarela_Inka Hannula, 74 x 59 cm, 2018

ENSIMMÄISELTÄ RIVILTÄ | Lars Rebers | 25.1-9.2.2020

Jo muutaman vuoden ajan olen työskennellyt katsoen taaksepäin ajassa. Kun täytin 50 vuotta, uteliaisuus heräsi uudelleen kokemaan fyysisiä paikkoja, jotka ovat joskus olleet olinpaikkani. Paikalla itsellään ei ole merkitystä, tapahtumilla, tunteilla ja muistoilla on.  Mutta yhteys on niin voimakas, että paikka ja visuaalinen tunkeutuminen silmiin ovat tarpeen herättämään koko muistojen paletti eloon. Olemme kuitenkin aina tuote kaikesta, johon olemme joskus osallistuneet, joten itseni altistaminen tällaiseen tuo kokemuksia joita en uskonut olevan. Näyttely on retrospektiivinen ja visuaalinen kartta siitä, kuka olen ollut ja minkälainen minusta tuli. Jonkinlainen visuaalinen DNA lyhyiden selitysten kera.

Lars Rebers (s. 1963, Loviisa) on valokuvataiteilija, taidepedagogi ja ikuinen opiskelija. Hän on valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta taiteen maisteriksi 1990 sekä taidepedagogiksi 1996. Rebers opiskelee parhaillaan taideopettajaksi, Aalto yliopistossa. Rebers on pitänyt lukuisia näyttelyitä kotimaassa. Hän on Valokuvataiteilijoiden Liitto ry:n jäsen.

teoskuva

IHMISEN JÄLKI | Mikko Ängeslevä | 3.-19.1.2020

Veistoksellinen tutkimus ihmisistä ja esineistä.

Kokonaisuus ei pyri esineellistämään ihmistä, mutta se  inhimillistää esineen. Erilaisista tavaroista rakennetut teokset pureutuvat ihmisenä olemisen arkeen ja mysteeriin, sitä kommentoiden, sekä leikkisästi ajatuksia herätellen. Arkiset, tunnistettavat objektit avaavat väylän teosten hahmottamiseen, mutta ajatukset kuvien takana näyttäytyvät hiljalleen täydellistäen taidekokemuksen. On kiinnostavaa lähteä tulkitsemaan ihmisen kaltaista monimuotoista olentoa, selkeän tarkoituksen omaavien objektien välittämänä.

Teosten visuaalisessa maastossa laaja-alainen kierrätysmateriatarpeisto kohtaa monipuolisen valikoiman työstötekniikoita taidemaalauksen ja kuvanveiston saralta.

Mikko Ängeslevä (s.1982) asuu ja työskentelee Kokemäellä, lakkautetun kyläkoulun tiloissa. Hän on valmistunut Kankaanpään taidekoulusta 2016. Näyttelyitä ja muuta julkista taiteellista toimintaa on ollut vuodesta 1999 lähtien kotimaan ohella Ranskassa, Ruotsissa, Virossa, Ghanassa, Portugalissa ja Latviassa. Ihmisen jälki on Ängeslevän toinen yksityisnäyttely Porissa.

Näyttelyä on tukenut Taiken Satakunnan taidetoimikunta

Sielu / 2018 Kierrätysmateria, spray 75 x 90 x 75 cm

Sielu / 2018
Kierrätysmateria, spray
75 x 90 x 75 cm

Parisuhde / 2018 Kierrätysmateria Tuolit: 76 x 110 x 41 cm, Tv-systeemi: 66 x 115 x 77 cm

Parisuhde / 2018
Kierrätysmateria
Tuolit: 76 x 110 x 41 cm, Tv-systeemi: 66 x 115 x 77 cm

PEEN JOULU | Porin Taiteilijaseura | 30.11.-15.12.2019

Peen joulu
30.11.-15.12.2019 Porin Taiteilijaseuran talvinäyttely P-galleriassa

Avajaiset perjantaina 29.11. klo 18-20Joulunäyttelyn-juliste-2019

Tervetuloa!

Tonttu istahti ylimmälle rapulle puuhakkaan päivän päätteeksi. Hän oli hoidellut omia tonttuhommia, sukinut parran, ommellut salataskun nuttuunsa, haistellut säätä, mutta auttanut myös kotinsa kiireisiä ihmisiä. Sähkökiuas oli jäänyt päälle, maitopurkki oli unohtunut pöydälle ja lasten sukkapyykki oli jäänyt ripustamatta.

Ja tiedoksi kaikille, että tämä on nyt sellainen harmaa tonttu, ei joulupukin tonttu. Nämä tontut asuvat joka kolkassa, taloissa, metsissä ja pihapiirissä. Heidän tehtävänä on katsoa vähän ihmisten perään, jos heitä vain välillä muistetaan puurolautasella, kunnon loppulöylyillä, eikä sotketa heidän synnyinkoloja metsissä tai riivitä sammalia kivien päältä. Tälle tontulle riitti mainiosti puuronloppu kattilan pohjassa, hunajatee ja hiljainen talo öisin. Hiiretkin hän oli lahjonut pysymään poissa seinän välistä möykkäämästä ja vienyt niille murusia ulos kiven päälle. Tontun mielestä siinä oli taikaa, kun hän valvoi kodin unta ja katseli rapputasanteella ihmisten seinälle hankkimiaan ja saamiaan taideteoksia. Niissä näkyi ajan pitkä virta ja ne paljastivat tontulle ihmisen mielen.

Taidehankintoja isoon tai pieneen makuun P-gallerian talvinäyttelystä!