Anne Lehtelä | KESY | 13.03.–29.03.2015

Jaa tämä:Share on FacebookTweet about this on TwitterEmail this to someone

P-galleriassa maaliskuun 13. päivänä avautuva kuvataiteilija Anne Lehtelän näyttely pohtii vapauden käsitteen kompleksisuutta ja riippumattomuutta, jota näennäisesti vapaassa elämässämme emme koskaan pysty saavuttamaan. Rajoitteita voivat olla oman menneisyyden ja arvojen taakka. Velvoitteet, joita hyvinvointivaltiossa vapaasta tahdostaan elävällä ihmisellä vääjäämättä on oman elintapansa säilyttämiseksi.

Vapaus on aina valintoja irrottautua tai haluta kuulua osaksi jotakin. Vapaus voidaan mustavalkoisesti nähdä anarkistisena pyrkimyksenä irrottautua yhteiskunnasta instituutiona, joka sisältää tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia. Ihmisen hakiessa yksityisyyttä, kansakunta taistelee itsemääräämisoikeuden puolesta. Vapautta on kuitenkin myös tasa-arvoinen mahdollisuus kuulua, osallistua ja sitoutua.

P-galleriassa nähtävä näyttelykokonaisuus koostuu tekstuaalisesta kuvataiteesta installoituna tilaan. Toistuvana teemana töissäni pohdin yhteiskunnan sekä ihmisen itse itselleen luomia rajoja, kontrollia ja eristäytymistä. Suojeltaessa tullaan aina rajanneeksi jotakin pois. Suojeltaessa tehdään arvovalintoja. Panssari on jotain, jonka suojaan hakeutua tai löytää itsestään. Kova ulkokuori suojaa iskuilta mutta samalla aina myös eristää ympäristöstä. Suojasta ja lohdutuksesta tulee vankila, joka sulkee rajattujen kokemusten ja toiminnan piiriin.

Ihminen voi erilaisten rakenteiden avulla luoda konkreettisen tai mentaalisen raja-aidan itsensä ja muun yhteiskunnan välille. Ihminen valitsee itse omat ääriviivansa suhteessa muuhun maailmaan. Yhteiskunta tarjoaa valmiin normijärjestelmän, johon yksilö valitsee sopeutuvansa tai kamppailevansa vastaan. Sopeutuminen – kuten kamppailukin — voi olla passiivista vetäytymistä panssarikilven sisään. Ulkoapäin voidaan tarjota malli, mutta toiminta suhteessa ulkoisiin odotuksiin on ihmisen oman päätöksen tulos.

Lisätietoja Anne Lehtelän taiteesta ja tuotannosta:
www.annelehtela.com

 

Merilii Simonen | TOIVE | 20.02.–08.03.2015

Jaa tämä:Share on FacebookTweet about this on TwitterEmail this to someone
Entä jos ei tahdo lentää_2013_Merilii Simonen

Merilii Simonen | Entä jos ei tahdo lentää | 2013

P-galleriassa vuoron saa Kankaanpään taidekoulusta viime kesänä valmistuneen porilaisen Merilii Simosen ensimmäinen yksityisnäyttely. Esillä on teoksia puolentoista vuoden ajalta.
Millaista on ollut pelätä tulevaisuutta ja seuraavassa hetkessä huomata olevansa siinä? Kuvataiteilijaksi valmistuminen ja irrottautuminen lähes koko tähänastisen elämän kestäneestä opiskelusta on ollut merkittävä vaihe. Simonen kokee, että hänen on annettava yleisölle pala edellisistään ennen kuin voi lähteä eteenpäin. Toiveet eivät ainoastaan toteudu tai ole toteutumatta – niitä voi myös toteuttaa.

Tuore taidegraafikko käyttää monenlaisin tavoin valokuvaa ja tietokonetta tekemisessään, ja grafiikan menetelmistä erityisesti serigrafia on Simoselle sydämen asia. Tällä hetkellä tekemistä rajoittaa työvälineiden ja -tilojen puute. Viimeisenä taidekouluvuotena syntyneet teokset ja siitä hetkestä tähän päivään otetut valokuvat muotoutuvat yhdessä kokonaisuudeksi, kun näyttelyssä esillä olevat grafiikat saavat vierelleen valokuvia, jotka on toteutettu nykyaikaisen Instagram-sovelluksen avulla. Myös kaksiulotteisesta kuvasta ulos kurotteleminen on ollut kokeilun alla. Tästä kurottelusta syntyi vuosi sitten Simosen ensimmäinen installaatio, Toive, joka nähdään nyt P-galleriassa.

Merilii Simonen | Elämän kengät | 2013

Merilii Simonen | Elämän kengät | 2013

”Mitä nyt? Olen esittänyt itselleni kysymyksiä, joihin en ole vielä saanut, löytänyt tai antanut vastauksia. Pääni sisällä on sumua. Viivat piirtyvät, antaa niiden piirtyä, toiveajattelua. Mutta kun eivät ne piirry, jos niitä ei itse piirrä.”

Näyttelyllä ei ole tälle kertaa avajaisia. Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja taiteilijan kotisivuilta.

Sirpa Ojala | Korpi | 30.01.–15.02.2015

Jaa tämä:Share on FacebookTweet about this on TwitterEmail this to someone

Metsä | Sirpa Ojala

P-galleriassa avautuu tammikuun lopussa Sirpa Ojalan näyttely Korpi.

NÄYTTELYN AVAJAISET ovat perjantaina 30.01. kello 18–20. TERVETULOA!

Korpi-näyttelyssä on maalauksia metsästä, korvesta. Metsäaiheita on maalauksissani ollut ennenkin ja taas palaan puiden pariin, mutta toteutus on nyt vapautuneempi ja maalauksellisempi. Talvinen metsä on aina ollut kiehtova aihe lumen peittäessä ylenpalttisen vihreän. Kerimanninkorpi, Vastamäenkorpi, Heinimäenkorpi ym. lähimetsät ovat päässeet maalauskankaalle akryylivärein ja paperille guassivärein maalattuna.

Taidemaalari, kuvataiteilija Sirpa Ojala (s.1960) on opiskellut Porin taidekoulussa 1979-1982. Hän asuu ja työskentelee Pomarkussa. Hän on osallistunut lukuisiin yhteisnäyttelyihin 70-luvulta alkaen. Porin taiteilijaseuran aktiivinen jäsen vuodesta 1996. Sirpa Ojala on aiemmin tunnettu guassimaalauksistaan. Luonto on usein läsnä järven, metsän tai puiden muodossa guassi tai akryyli maalauksissa. Ojalan töitä on nähty Suomen kuvataidejärjestöjen liiton näyttelyissä 1999 Pieksämäki, 2007 Kokkola ja 2012 Uusikaupunki. Sirpa Ojalan teoksia on nähty ulkomailla mm. Latviassa ja Ranskassa ja 2014 Puolassa, Varsovassa Pieces näyttelyssä.

 

Rajatilassa | Jonna Lepistö ja Milla Tuomiluoma | 07.01.–25.01.2015

Jaa tämä:Share on FacebookTweet about this on TwitterEmail this to someone

JulistepohjaP-gallerin vuoden 2015 aloittaa kahden porilaistaiteilijan yhteisnäyttely. Näyttelyn teema nivoutuu kuoleman ympärille. Näyttely käsittelee ihmisen avuttomuutta kuoleman edessä, kuoleman pelkoa, sen lopullisuutta ja kiehtovuutta.

Jonna Lepistön ja Milla Tuomiluoman yhteisnäyttelyn aihepiiri koostuu mystiikan, gotiikan ja tarinoiden kautta lähestyttävästä kuoleman tematiikasta. Kuolema on hyvin mystifioitu aihe. Se on myös yksi tabuista, joita taide pyrkii nostamaan esille. Teokset käsittelevät kuolemaa metaforana, kuolemaan liittyvien tunteiden ja ajatusten kautta.

Näyttely sivuaa ihmisen elämää siitä hetkestä lähtien, kun ymmärtää olevansa kuolevainen, aina siihen asti kunnes kuolema koskettaa arkielämässä.

Galleriassa on esillä grafiikkaa, maalauksia, sekatekniikkaa sekä taiteilijoiden yhteisteoksia.

NÄYTTELYN AVAJAISET ovat keskiviikkona 07.01. kello 18–20 TERVETULOA!

Kati Heljakka | Play Away – Vapaus leikkiä | 02.12. – 21.12.2014

Jaa tämä:Share on FacebookTweet about this on TwitterEmail this to someone

Kuvaleikkiä ja installaatioita
Kati Heljakka on opiskellut runsaan vuoden ajan sarjakuvailmaisua. Hänen näyttelynsä alkuperäinen ajatus oli täyttää galleria leluaiheisilla sarjakuvilla. Nyt mukana on vain yksi sarjakuva muiden teosten toimiessa yhden kuvan mittaisina tai muotoisina tarinanalkuina.

Kuluneen vuoden loputtomalta vaikuttava sota-aiheinen uutisointi muutti näyttelysuunnitelmien kurssia ja sysäsi Heljakan lähestymään leluja ja niillä tapahtuvia leikkejä vapauden, rajoitusten, (niin tummasävyisen kuin koreankin) huumorin ja vakavuuden teemoista käsin. Kysymyksistä kuten: Millä saa leikkiä? Ja: Miten leikitään kielloista ja asenteista huolimatta?

Eräs sarjakuvataiteilija totesi osuvasti. ”Vain terve ihminen leikkii.” Leikitty on myös sodan aikana ja juuri leikki voi olla selviytymiskeino tai väylä käsitellä vaikeita asioita. Talvisodan syttymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 75 vuotta. Kati Heljakan oma ikäpolvi lähestyy sotaa useimmiten kuitenkin kuvittelun kautta. Sotiminen tapahtuu mielikuvituksen maailmassa viihteen vaikuttaessa taustalla. Todellista sotaa kauhuineen emme osaa itsenäisessä Suomessa edes ajatella. Silti sen uhka näyttää koko ajan hiipivän lähemmäs. Voiko sota-aiheella leikitellä jotta ymmärtäisi sitä paremmin?

Kati Heljakan näyttely jakautuu kahteen osioon, joita ovat Lelu sodassa ja Sota lelussa. Niistä ensimmäisessä leluhahmot ottavat roolin sodan toimijoina. Yksi näyttelyn kuvista rakentuu sota-aikaisen valokuvan pohjalle, jossa miessotilas on kumartunut katselemaan osittain riisutun naissotilaan ruumista. Kuvan nainen oli vihollinen, sillä suomalaisten sotilaitten ruumiita ei valokuvattu tällä tavoin.

Leluilla on hätkähdyttävä taipumus ilmentää inhimillisiä tunnetiloja – ilon ja onnentunteen lisäksi pelkoa, epävarmuutta ja levottomuutta. Ne ovat olomuodostaan huolimatta – tai sen ansiosta – ihmisen kuvia. Kuvaleikissä lelut herätetään henkiin ja valjastetaan tarinankerronnan välineiksi. Kati Heljakan näyttelyn toisessa osiossa sotimisen ja väkivallan ajatus on lelussa itsessään. Heljakan omat leikit yllättävät, häkellyttävät ja aikaansaavat ajoittain hänessä itsessään haltioitumisen tunteen, jota hän kuvaa tutkimuksessaan sanalla wow (suomeksi wau tai vau). Leikki on Kati Heljakan oma tutkimusinstrumentti, lelut väylä leikin maailmaan. Taiteessa on vapaus leikkiä.

Sarjakuvan Karjala 1944 -aiheena on sodanaikainen Suomi ja sen on käsikirjoittanut sarjakuvataiteilija Hanneriina Moisseinen.
Leluversiointi on Kati Heljakan oma toteutus.

NÄYTTELYN AVAJAISET ovat tiistaina 02.12. klo 18–20 TERVETULOA!

Luottamus_2014_Kati Heljakka

Vapaus leikkiä_2014_Kati Heljakka

Maija Toropainen ja Anne Kimiläinen | 14.11.–30.11. 2014 | MATKA HORISONTTIIN

Jaa tämä:Share on FacebookTweet about this on TwitterEmail this to someone

P-gallerian marraskuun näyttely tarjoaa teemallisesti yllättävän kohtaamisen Kökarissa. Maija Toropaisen ja Anne Kimiläisen Matka horisonttiin -näyttely  koostuu hiilipiirustuksista, öljyväri- ja temperamaalauksista. Näyttelytöiden yhteisenä teemana on yllättävä kohtaaminen vieraassa kaupungissa ja sama ahvenanmaalainen kunta, Kökar, jossa kumpikin on työskennellyt monen vuoden ajan.

Maija Toropainen | Olen Hyvin Pahoillani 2

Maija Toropainen | Olen Hyvin Pahoillani 2

Maija Toropainen | Olen Hyvin Pahoillani 1

Maija Toropainen | Olen Hyvin Pahoillani 1

Maija Toropaisen maalaukset ovat öljy- tai temperatöitä. Kaukana olevat saaret on maalattu pienille kolmiulottieisille maalauspohjille. Toinen maalaussarja kuvaa veden pinnan alaista kuolevien eliöiden maailmaa. ”Kun viime kesänä kuulin kahden tehtaan päästäneen myrkkyjä Kokemäenjokeen, harmistuin. Ja kysyttäessä tehtaiden vastuuhenkilöt eivät osanneet sanoa muuta kuin, “Olen hyvin pahoillani”. Tein viiden maalauksen sarjan aiheesta” kertoo Maija Toropainen.

 

Anne Kimiläinen | Kohtaaminen

Anne Kimiläinen | Kohtaaminen

Anne Kimiläinen | Toivomuskivi

Anne Kimiläinen | Toivomuskivi

 

Anne Kimiläisen töiden aiheet ovat kevään 2014 työskentelymatkalta Kökariin. Näyttelyn töissä on käytetty frottaasitekniikkaa hiilen ja guassin lisäksi. Frottaasi on surrealistien kehittämä tekniikka, jossa paperi laitetaan epätasaisen tai karhean pinnan päälle. Paperia hangataan hiilellä tai pehmeällä lyijykynällä niin, että koholla olevat osat saavat väriä. “Haluan tallentaa kiviä yksityiskohtaisesti, koska ne ovat kaikki erilaisia persoonia. Uusimmissa töissäni olen teksturoinut kivien pintaa pisteillä, ihmisen tekemää ajallisuutta ikuisiin kiviin.” kertoo Anne Kimiläinen.

Toropainen (Helsinki) ja Kimiläinen (Pori) ovat valmistuneet kuvataiteilijoiksi Turun AMK:n Taideakatemian kuvataiteen koulutusohjelmasta muutama vuosi sitten.

 

P-galleriakutsu
NÄYTTELYN AVAJAISET ovat perjantaina 14.11. klo 18–20 TERVETULOA!

Anu Riestola | Kun olet poissa | 23.10.–9.11.2014

Jaa tämä:Share on FacebookTweet about this on TwitterEmail this to someone

Anu Riestolan isän kuoli kotona. He löysivät hänet seuraavana aamuna. Surutyönä Anu Riestola otti kuvia isänsä esineistä ja keittiönpöydästä, sekä kodista. Muistellakseen isäänsä Riestola teki myös installaation: hän valoi isänsä keittiönpöydän kanteen esineitä ja papereita, jotka olivat hänen isälleen tärkeitä, sekä piirsin isänsä kehon ääriviivat lattiaan amerikkalaisista poliisisarjoista tutulla tavalla.

Yksityiskohta teoksesta "Reiman pöytä", 2013, halkaisija 98cm, korkeus 80cm, sekatekniikka, pöytä ja tuolit, esineet, akryylihartsi.

Yksityiskohta teoksesta ”Reiman pöytä”, 2013, halkaisija 98cm, korkeus 80cm, sekatekniikka, pöytä ja tuolit, esineet, akryylihartsi. Kuva: Anu Riestola


Kuvat seinällä on otettu isän elämän loppuajoilta. Riestola on kuvannut isää kotona Simossa, Ivalojoen rantatörmällä sekä ruumishuoneella. Kuvissa Riestola miettii isän identiteettiä. Sanat, joita ei koskaan sanonut, hän kirjoitti rantahiekkaan. Vesi kovertaa rannan hiekkaa ja kohta sanoja ja isää ei enää ole. Kylmät kädet on viimeinen kuva isästä.

Anu Riestola (s.1970) on Turussa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija ja taideopettaja, jolla on juuret pohjoisessa. Installaatioiden ja valokuvaamisen lisäksi Riestola piirtää, maalaa, sekä tekee sekatekniikkateoksia. Aiemmissa teoksissaan hän on käsitellyt mm. naiseutta ja identiteettiä. Riestola on valmistunut Turun Piirustuskoulusta vuonna 1996 ja Taideteollisesta Korkeakoulusta Aalto yliopistosta vuonna 2010. Hän on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä ja osallistunut moniin yhteisnäyttelyihin. Hänen töitään on Raision Tehtaiden Oy Melia Ab:n, Suomen Gallupin, Åbo Akademin sekä Salon ja Kemin taidemuseoiden kokoelmissa. Vuosina 2006 -2009 Riestola työskenteli Visuaalisten alojen läänintaiteilijana Lapin taidetoimikunnassa. Riestola on Taidemaalariliiton, Turun Taiteilijaseuran sekä Lapin Taiteilijaseuran jäsen.

NÄYTTELYN AVAJAISET ovat keskiviikkona 22.10.2014 kello 18–20. TERVETULOA!

Mitä tänään syötäisiin, 2012, 30 x 44cm, valokuvatuloste kankaalle ja alumiinille. Kuva: Anu Riestola.

Mitä tänään syötäisiin, 2012, 30 x 44cm, valokuvatuloste kankaalle ja alumiinille. Kuva: Anu Riestola.

Kauko Lehtonen | VäriNää | 03.10.-19.10.2014

Jaa tämä:Share on FacebookTweet about this on TwitterEmail this to someone

Porin TaiteilijaKauko Lehtonenseuran jäsen Kauko Lehtonen tuo lokakuussa esille P-galleriaan maalauksia ja readymade-teoksia. Taiteilija on osallistunut vuosien varrella lukuisiin yhteisnäyttelyihin, mutta pitänyt kotikaupungissaan oman näyttelyn ainoastaan kerran, vuonna 2006.

Nyt hän katsoo, että on tullut päivityksen paikka. Näyttelyn teokset ovat syntyneet parin viime vuoden aikana. Joukossa on kuitenkin muutamia teoksia, jotka ovat pysyneet piilossa porilaisten katseilta jo pidempään.

Tervetuloa näyttelyn avajaisiin perjantaina 3.10. klo 18-20!

 

ILMASSA | Kal Lait | 10.09.-28.09.2014

Jaa tämä:Share on FacebookTweet about this on TwitterEmail this to someone

hiukkanenP-gallerian syksyn toisessa näyttelyssä esittäytyy lahtelainen kuvataiteilija Kal Lait. Näyttelyn avajaisia vietetään keskiviikkona 10.9.2014 kello 18-20. TERVETULOA!

Kal Lait toteaa teostensa kuvaavan hyvin koko Ilmassa-näyttelyn työskentelyprosessia; teoksissa ollaan kuin ilmassa, vapaassa tilassa luomassa mielikuvia. Hän toteuttaa abstraktit teoksensa eri tekniikoin, mm. ruiskumaalaamalla. Mustan värin käyttö on yleistä Kal Lait teoksissa. Ne luovat maalauksen alustan, tilan ja vievät uusiin atmosfääreihin. Kontrastisuus ja abstraktio on Laitille tärkeä lähtökohta sekä sisällöllisesti että teknisessä toteutuksessa. Teokset ovat tuoneet taiteilijalle itselleen suurta voimaa ja lohtua. Aiheet tulevat sieltä täältä alitajuntaan painuneista muistoista, joiden syitä on mahdotonta selittää, mutta sieltä ne vain tulevat kuin ilmoituksina.

Kal Lait | Pikku

 

Maiseman kaipuu | Kaisu Koivisto | 23.08.-07.09.2014

Jaa tämä:Share on FacebookTweet about this on TwitterEmail this to someone

”Tarkastelen teoksissani luonnon ja kulttuurin liitoskohtia. Valokuvaan pohjoisen luonnon karunkarheita maisemia ja siinä näkyviä merkkejä ihmisen ponnisteluista. Rakennan installaatioita eläinolennoista ja kysyn, mitä on luonto? Miten katsomme maisemaa ja eläimiä? Minkälaiseen maisemaan kaipaamme ja miksi?

Luonnonilmiöiden ja teknologioiden kohtaaminen on eräs työskentelyni lähtökohdista. Teosteni aiheet kumpuavat työskentely-ympäristöstäni. Vaikka luonnossa tapahtuvien asioiden havainnointi on tärkeä osa työskentelyäni, teokseni kertovat myös tavasta, jolla luonto muutetaan hyödykkeeksi ja raaka-aineeksi.

Työskentelin Huippuvuorilla syksyllä 2013. Kuvasin näkymiä, joissa jylhä luonto yhdistyy rakennettuun ympäristöön. Huippuvuorilla kuvaamani teokset ovat jatkoa kokonaisuudelle, jota olen työstänyt usean vuoden ajan Itä-Euroopassa sijaitsevissa, entisen Neuvostoliiton armeijan jälkeensä jättämissä hylätyissä ydinohjustukikohdissa ja muilla sotilasalueilla. Tovin tyhjillään olleet, järeät rakennukset ovat enää rapistuvia luurankoja. Betonirakenteet murenevat, sammaloituvat, pusikoituvat ja muuttuvat osaksi metsää. Valokuvaaminen muistuttaa minua siitä, että mikään ei ole pakallaan, mikään ei seisahdu hetkeksikään. Kuvan aika on staattisempi; se on kuin pysähtynyt mielikuva ohikiitävästä hetkestä.

Hyödynnän installaatioissani mm. terästä ja nahkaa, usein kierrätysmateriaaleina, jolloin niissä näkyy käytön jälkiä kuten naarmuja, kulumia ja likaa. Ambivalentti kauneus kiinnostaa minua: samanaikainen houkuttelevuus ja vastenmielisyys, synteettinen ja orgaaninen, järjestelmällisten rakenteiden tiukka geometria ja ornamenttinen rönsyily. En korosta näiden piirteiden vastakohtaisuutta vaan pikemminkin sitä, miten ne kietoutuvat toisiinsa.

Kiitän Suomen Kulttuurirahastoa työskentelyni tukemisesta.”
Kaisu Koivisto

Kaisu Koivisto

Maiseman kaipuu on kutsunäyttely
Porin Taiteilijaseura ry kutsui Kaisu Koiviston teoksineen P-galleriaan. P-gallerian pieni ja kompakti tila tarjoaa suuretkin kokonaisuudet hallitsevalle Koivistolle mahdollisuuden toteuttaa intiimi näyttely entisessä kotikaupungissaan.

Yllättävät aiheen ja materiaalin yhdistelmät ovat leimallisia Kaisu Koiviston teoksille. Hän liittää teräksen kiiltoon tai luonnonmateriaalien estetiikkaan yksityiskohtia, joka tuovat teoksiin ristiriitaisia viitteitä. Esineet evät olekaan sitä, miltä ne ensi silmäyksellä näyttävät. Suuren yleisön tietoisuuteen Kaisu Koivisto nousi Vuoden nuori taiteilija -näyttelyllään Tampereen taidemuseossa vuonna 1996. Hän on osallistunut lukuisiin näyttelyihin sekä Suomessa että ulkomailla, mm. Museo Andersen, Rooma, Galleria Sculptor, Helsinki, Porin taidemuseo, Kiasma, Reina Sofia-museo, Madrid; PS 1, New York; Viron taidemuseo Kumu, Tallinna; Tokyo Metropolitan Museum. Kaisu Koivisto (s.1962) on opiskellut Kankaanpään taidekoulussa, Taideteollisessa korkeakoulussa ja Helsingin yliopistossa. Lisätietoja taiteilijasta löytyy hänen verkkosivuiltaan.

Näyttelyn avajaiset
Näyttelyn avajaisia vietetään perjantaina 22.08.2014 kello 18–20. TERVETULOA!