P-galleriassa maaliskuun 13. päivänä avautuva kuvataiteilija Anne Lehtelän näyttely pohtii vapauden käsitteen kompleksisuutta ja riippumattomuutta, jota näennäisesti vapaassa elämässämme emme koskaan pysty saavuttamaan. Rajoitteita voivat olla oman menneisyyden ja arvojen taakka. Velvoitteet, joita hyvinvointivaltiossa vapaasta tahdostaan elävällä ihmisellä vääjäämättä on oman elintapansa säilyttämiseksi.
Vapaus on aina valintoja irrottautua tai haluta kuulua osaksi jotakin. Vapaus voidaan mustavalkoisesti nähdä anarkistisena pyrkimyksenä irrottautua yhteiskunnasta instituutiona, joka sisältää tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia. Ihmisen hakiessa yksityisyyttä, kansakunta taistelee itsemääräämisoikeuden puolesta. Vapautta on kuitenkin myös tasa-arvoinen mahdollisuus kuulua, osallistua ja sitoutua.
P-galleriassa nähtävä näyttelykokonaisuus koostuu tekstuaalisesta kuvataiteesta installoituna tilaan. Toistuvana teemana töissäni pohdin yhteiskunnan sekä ihmisen itse itselleen luomia rajoja, kontrollia ja eristäytymistä. Suojeltaessa tullaan aina rajanneeksi jotakin pois. Suojeltaessa tehdään arvovalintoja. Panssari on jotain, jonka suojaan hakeutua tai löytää itsestään. Kova ulkokuori suojaa iskuilta mutta samalla aina myös eristää ympäristöstä. Suojasta ja lohdutuksesta tulee vankila, joka sulkee rajattujen kokemusten ja toiminnan piiriin.
Ihminen voi erilaisten rakenteiden avulla luoda konkreettisen tai mentaalisen raja-aidan itsensä ja muun yhteiskunnan välille. Ihminen valitsee itse omat ääriviivansa suhteessa muuhun maailmaan. Yhteiskunta tarjoaa valmiin normijärjestelmän, johon yksilö valitsee sopeutuvansa tai kamppailevansa vastaan. Sopeutuminen – kuten kamppailukin — voi olla passiivista vetäytymistä panssarikilven sisään. Ulkoapäin voidaan tarjota malli, mutta toiminta suhteessa ulkoisiin odotuksiin on ihmisen oman päätöksen tulos.
Lisätietoja Anne Lehtelän taiteesta ja tuotannosta:
www.annelehtela.com