Elän elämää kalenterin ja kiireen keskellä, en pysty enää muistamaan kaikkea mitä pitäisi. Kun saan sukeltaa taidetyöskentelyyn, mielikuvien maailmaan, on kuin pääsisin pakoon kaikkia ajankäytön hallinnan ongelmia. Löydän sieltä lepohetken ja sisäänpäinkääntymisen mahdollisuuden. Koen kuvien tekemisen hyvin voimauttavana, se tuottaa minulle paljon iloa ja onnentunnetta.
Levollisuutta.
Miten hyvältä tuntuukaan saada olla levollinen, miten tärkeä onkaan levollinen mieli meissä, ja miten helposti särkyvää se onkaan. Tahdon tämän näyttelyn teoksissa viipyillä tuossa mieltä rauhoittavassa levollisessa olotilassa, joka niin usein syntyy yhteydessä luontoon.
Työskentely on minulle prosessi, jossa teos johdattaa seuraavaan. Kuuntelen herkästi intuitiota ja annan itselleni luvan unohtaa alkuperäiset suunnitelmat.
Tämän näyttelyn teosten kanssa kävi todellakin näin.
Olen työskennellyt miltei vimmaisella vauhdilla, ja niin paljon nauttinut työskentelystä. Työskentelyn edetessä rauhoittuminen ja levollisuus nousivat teosten teemoiksi yhä enemmän. Lähtökohtana oli lapsuuden majaleikit puissa. Puista huokuva voima alkoi korostua yhä enemmän ja puiden kautta sulauduin yhteen luonnon kanssa. Luonnon rauhoittava ja parantava voima tuli teoksiini levollisen, hiljaisen, meditoivan naishahmon muodossa. Tällä hahmolla on kaiken kiireen keskellä taito pysähtyä, ottaa oma aika ja paikka, kääntyä sisäänpäin ja olla vuoropuhelussa luonnon kanssa. Kuunnella luontoa ja kuunnella itseään.
Teoksiin liittyvät vahvasti sanat: Pysähtyä, levätä, olla yksin, olla hiljaa, olla luonnossa. Näyttelyn nimi syntyi lopulta viimeisen teoksen myötä, kuin prosessin päätepisteeksi: Hauras levollisuus.
Hauras levollisuus, hetken verran, pian taas kiire kutsuu ja elämä vie.
Näyttelyssä on esillä sekä grafiikkaa että keramiikkaveistoksia. Suurin osa teoksista on tältä keväältä tai viime kesältä.
Näyttely on osa Porin Taiteilijaseuran 70-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.
