Lepo on minulle taidettani siivittävä alkuvoima. Ilman lepoa en tavoita taidettani, mutta ilman taidetta en koe pystyväni lepäämään. Maalaaminen jäsentää minulle tätä paradoksia. Ristiriitaiset siveltimenvedot aloittavat kamppailun, jossa kaaos alkaa vähitellen järjestäytyä saavuttaen lopulta riittävän tasapainotilan.
Gallerian ensimmäisessä huonetilassa maalausten hahmot pyrkivät rauhoittumaan vauhdikkaan ja epämääräisen kuvapinnan lomassa. Värivalinnat ja maalipinnan rytmi syntyvät intuitiivisessa maalausprosessissa, jossa heittäydyn tuntemattomaan. Häiriötekijät ilmaantuvat kuvaan sekoittaen näkyvän ja näkymättömän. Tässä prosessissa vilkas mieleni saa samalla levätä.
Luulin pystyväni tarjoamaan katsojalle levon oppitunnin, mutta päädyn toteamaan, että lepo on paljon vaikeampaa kuin torkkuminen pyykkikasan päällä. Näyttelyn toinen huonetila kutsuukin katsojaa pysähtymään ja löytämään vastauksia enenevän kaaoksen ja kiireen äärellä kuvapintojen muuttuessa samalla yhä ahtaammiksi.
Seija Maria Sairanen on taustaltaan kuvataidekasvattaja ja käsityöläinen, joka opiskelee nyt kuvataiteilijaksi Kankaanpään taidekoulussa. Tämä yksityisnäyttely on avaus hänen uudelle elämänvaiheelleen, jossa tavoitteena on löytää mielenrauha taiteen avulla.
