Isä sanoi sairaalavuoteellaan, että hänen vihansa on kuin musta lammas.
Isä sanoi kuolinvuoteellaan, että hänen vihansa on kuin musta suolampi.
Piirustuksiini oli jo kauan sitten ilmestynyt mustia aukkoja.
Ymmärsin vihdoin, että ne olivat isän aukkoja.
Synkkyyteni saattaa olla perittyä.
Pesin väreileviä ikkunoita uudessa kodissa. Näin kirkkaansinisellä taivaalla pisteen.
Katsoin osamaksulla hankituilla kiikareilla lintua.
Merikotka nosti korkeutta.
Miten sietää omaa pikkuruisuuttaan?
Minusta ei tule menestyvää tai kuuluisaa,
en sitä enää lopulta halunnutkaan.
Aivan tavallinen on muuttumassa hyveeksi.
Yritän sietää olla nyt äiti.
