Kaaos tarkoittaa epäjärjestystä tai järjestymätöntä olotilaa. Kaaosteoria on oletus, jonka mukaan epäjärjestys on maailmankaikkeuden perustila. Todellakin.
Kaksi viikkoa ennen kuin näyttelyni piti alkaa (ja tietäähän meidät taiteilijat, viimeiset kaksi viikkoa on se hektisin aika, jolloin näyttely saa lopullisen muotonsa ja viimeisiä teoksia tehdään vimmatusti) sairastuin ja sitten jouduin sairaalaan.
Osa töistä jäi valmistumatta. Osa kokonaan tekemättä.
Mutta sellaista se on, elämä.
Elämästä ja sen hallinnasta kertoo näyttelyni Hallittu kaaos. Siitä, miten epäjärjestyksen keskellä asiat ovat kuitenkin jollain tavalla hallinnassa. Kuin sotkuinen työpöytä, josta tarvittavat työkalut tai paperit löytyvät omista, oudolla tavalla loogisista paikoista. Tai kuin lastenhuone, josta äiti onnistuu löytämään kaiken sekamelskan keskeltä juuri SEN pikkuauton.
Epäsymmetria ja epätäydellisyys on minulle ollut aina mielenkiintoisempaa ja kauniimpaa kuin täydellisyys, joka taas usein voi olla myös tylsää.
Olen tehnyt näyttelyyn koruja, joiden haluan olevan kuin hopeisia siveltimenvetoja iholla tai vartalolla. Näyttelyssä ne ovat kuin pieniä abstrakteja maalauksia vitriineissä, mutta oikeuksiinsa ne pääsisivät vasta omassa käyttötarkoituksessaan: kehon koristeena.
Näyttely on osa Porin Taiteilijaseuran 70-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.