Jaa tämä:

Facebook

Twitter

email

Näyttelyn teokset ovat matkoja maisemiin ja tunnetiloihin. Ne ovat luonnossa liikkujan kokemuksia metsästä, veden ääreltä tai tunturin laelta värien, muotojen ja valon vuoropuheluina – ihmisen ympäristön moni-ilmeisiä ja moniaistisia tunnelmia.Teosten avulla haluan tuoda esiin syvää kosketustani luontoon ja korostaa monimuotoisen luonnon säilyttämisen välttämättömyyttä. Maalauksilla ei ole paikannettavaa lähdettä; ne ovat muistojen mosaiikkia ja luontokokemuksen vapauttavaa, pohjoista voimaa. Kuvaan näkemääni; puran kokemukseni osiin, poimin muotoja, värejä, valoja ja rakennan niistä abstraktin tarinan katsojan omaan luontohetkeen. Hetki luonnossa menettää realistisuutensa, vain säilyttämisen ja jatkuvuuden tunne elää. Teosten tekniikkana on akryyli, öljy tai niiden yhdistelmä ja sekatekniikka. Teokset ovat syntyneet tämän ja kahden viimeisen vuoden aikana.

Maija Vanhatapio (1946) on Helsingissä syntynyt, Kajaanissa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija ja graafikko, Oulun taiteilijaseura 63:n jäsen. Valmistunut graafiselta linjalta Ateneumissa 1969. Toiminut mainostoimistoissa Tampereella ja omassa toimistossaan Rovaniemellä mainonnan suunnittelijana. Lisäksi suorittanut Lapin Yliopiston kuvataiteen avoimia opintoja ja osallistunut alan työpajoihin sekä erilaisiin kursseihin mm. Orivedellä. Vanhatapio on pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyjä, osallistunut ryhmä- ja yhteisnäyttelyihin sekä valtakunnallisesti jyrytettyihin (viimeksi PTL:n Oxygenum) näyttelyihin. Tälle vuodelle Vanhatapio on valittu Sotkamon Aatokseen touko-ja kesäkuun taitelijaksi sekä Lapin kuvataideseuran Galleria Kellokkaaseen elo-syyskuulle.

Sula, akryyli_öljy, 100×80 cm, 2019

Suvanto, akryyli, 73×60 cm, 2019

Jaa tämä:

Facebook

Twitter

email

Peen joulu
30.11.-15.12.2019 Porin Taiteilijaseuran talvinäyttely P-galleriassa

Avajaiset perjantaina 29.11. klo 18-20

Tervetuloa!

Tonttu istahti ylimmälle rapulle puuhakkaan päivän päätteeksi. Hän oli hoidellut omia tonttuhommia, sukinut parran, ommellut salataskun nuttuunsa, haistellut säätä, mutta auttanut myös kotinsa kiireisiä ihmisiä. Sähkökiuas oli jäänyt päälle, maitopurkki oli unohtunut pöydälle ja lasten sukkapyykki oli jäänyt ripustamatta.

Ja tiedoksi kaikille, että tämä on nyt sellainen harmaa tonttu, ei joulupukin tonttu. Nämä tontut asuvat joka kolkassa, taloissa, metsissä ja pihapiirissä. Heidän tehtävänä on katsoa vähän ihmisten perään, jos heitä vain välillä muistetaan puurolautasella, kunnon loppulöylyillä, eikä sotketa heidän synnyinkoloja metsissä tai riivitä sammalia kivien päältä. Tälle tontulle riitti mainiosti puuronloppu kattilan pohjassa, hunajatee ja hiljainen talo öisin. Hiiretkin hän oli lahjonut pysymään poissa seinän välistä möykkäämästä ja vienyt niille murusia ulos kiven päälle. Tontun mielestä siinä oli taikaa, kun hän valvoi kodin unta ja katseli rapputasanteella ihmisten seinälle hankkimiaan ja saamiaan taideteoksia. Niissä näkyi ajan pitkä virta ja ne paljastivat tontulle ihmisen mielen.

Taidehankintoja isoon tai pieneen makuun P-gallerian talvinäyttelystä!

Jaa tämä:

Facebook

Twitter

email

Harmaan ikikallion viivat ja muodot ovat olleet aiheenani jo yli vuosikymmenen. Ahvenanmaan ulkosaariston nopeasti muuttuvat väri- ja valoilmiöt ovat opettaneet näkemään maailman uusin silmin. Osa maastossa maalattuja, osa työhuoneella tehtyjä. Kun ajattelen jotain maisemaa tai paikkaa jälkikäteen, muistaa palasia sieltä täältä, osan tarkemmin ja osan suurpiirteisemmin. Luonto on minulle maisema.

Ihastuin 2018 kesällä vanhaan tuttuun tekniikkaan, vesiväriin. Se välittää pelkistetysti ja eleettömästi ulkosaariston maisemaa. Vain paperi, vesi, väri ja sivellin. Kätevä maastossa, joskus vaikeakulkuisille luodoille. Vesiväri on maalausmateriaaleista käytännöllisin, se ei saastuta, sen voi ottaa mukaan minne vain. 

Olen kasvanut hitaasti taiteilijuuteen. Vuodet 1996 – 2017 työskentelin graafikkona Yleisradiossa. Graafiseksi suunnittelijaksi valmistuin Lahden Muotoiluinstituutista jossa opiskelin myöhemmin myös multimediaa. Graafikon työ tyydytti pitkään luomisen ja kuvan tekemisen tarvetta. Kuvataiteilijan AMK-tutkinnon suoritin Turun Taideakatemiassa.

Grönvik, 30x30cm, vesiväri paperille, 2019

Uroshaahka, 30x30cm, vesiväri paperille, 2019

Jaa tämä:

Facebook

Twitter

email

Näyttely kertoo omasta elämästäni, tietoisuudesta, vapaudesta ja muutoksesta.

Esillä on muutamia yleisiä termejä eri ulottuvuuksista ja todellisuuksista. Tietyt perustilat kuuluvat myötäsyntyisesti osana arkipäiväni kokemus- ja oivalluskenttää.

Omalta näkökannaltani niiden merkitys ylittää tieteen, uskonnon, filosofian, taiteen, ideologioitten, henkisyysjärjestelmien tai muitten mielen rakennelmien ja ehdollistumien.

On tärkeää, että jokainen voi ymmärtää ja kokea minkä tahansa asian vapaasti omalla tavallaan, oman ymmärryksensä, valmiutensa, uskomisensa ja tietoisuutensa mukaisesti.

Teoksissa olevat kotimaiset ja muut kielet on huomionosoitus eri kulttuureille ja kielille. On ollut pitkä tai lyhyt matka läpi muinaisten mantereitten sivilisaatioiden, kautta nykyisten maanosien ja kansojen kulttuuri-ilmentymien.  Lisäksi määrättömät seikkailut eri ulottuvuuksissa, kehollisissa ja kehottomissa olomuodoissa. Päättymätön tarina..

Uudemman Maan kuvitteleminen ei ole hedelmätöntä tai turhaa. Maa ilman kilpailua, valtaa, rahaa, sotaa, uskontoa, ympäristön tuhoamista, tehokkuutta tai muita massapsykoottisia ohjelmointeja.

Juuri oikeassa vaiheessa jokainen kamppailee, kompuroi ja liukuu omaan todelliseen vapauteensa. Lineaariajallisesti ehkä kymmenen, sadan, tuhannen, tai sadantuhannen vuoden kuluttua.  Ajattomuudessa ilman aikatauluja.

NÄYTTELYN AVAJAISET on perjantaina 27.09.2019 kello 18-20 P-galleriassa. TERVETULOA!

A-tikas_hulavanne_ piikki_2019