Raili Rostiala-Laaksosen ja Arja Tiggesin maalauksia.
Metsä inspiroi, voimistaa, ja rauhoittaa meitä.
Sieltä saa ravintoa, terveyttä, energiaa ja elinvoimaa.
Metsällä on valtava vaikutus elinoloihimme täällä pohjoisen taivaan
alla.
Metsä kuiskii meille, välillä pauhaa ja raivoaa, mutta aina se
koskettaa meitä syvästi.
Mennään metsään ja annetaan sille mahdollisuus suuren elämyksen
tuottamiseen.
Metsä on aina aito.
Raili Rostiala-Laaksonen, Kuusikko, 120 x 120 cm
Arja Tigges
Näyttely ihmisestä, norsusta, alpakasta ja metsästä, hämäryydestä sekä liian kirkkaasta valosta. Miltei tavoittamattomissa on nähtävä, joka on sekä haurasta että raadollista. Norsun herkkä iho on kaupan, runojen metsä uhattuna ja ihmisen osa on toiveiden ja olosuhteiden summa.
Kuvien norsut ovat kovia kokeneita aasialaisia norsuja, jotka nyt on pelastettu eläinten suojelualueelle, jossa olen ollut vapaaehtoistyössä niin norsun jätöksiä korjaten kuin norsupotretteja kuvaten.
Kahden naisen, kahden kuvan kautta puhun myös nykyisestä Suomesta, sen ristiriitaisuuksista ja oletuksista. Arvostan itse kuvattavieni omanlaista elämäntapaa. On sattumaa, että nämä mallit löytyivät niin läheltä toisiaan ja itselleni niin tutusta paikasta. Pienillä paikkakunnilla elää värikkäitä, itsensä näköistä elämää eläviä ihmisiä.
Valokuvailmaisullisesti kuvissani on kyse vallitsevasta luonnonvalosta ja lavastetuista luonnollisilta vaikuttavista tilanteista. Yhdistelen rakennettua kuvaa ja kontrolloimattomuutta niin ihmisten kuin eläinten kanssa.
Päivi Setälä on valokuvataiteilija, joka käyttää teoksissaan valokuvan erilaisia tekniikoita ja ilmaisua. Päivi Setälä on valmistunut Taiteen tohtoriksi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta valokuvataiteen osastolta 2012 ja filosofian maisteriksi Turun yliopistosta (1999) pääaineenaan elokuva- ja televisiotiede. Päivi Setälä on osallistunut lukuisiin näyttelyihin, ohjannut useita valokuvauskursseja ja pitänyt valokuva-alan luentoja sekä julkaissut taidetta ja kulttuuria käsitteleviä tekstejä. Setälä on johtanut Porin lastenkulttuurikeskusta sen perustamisesta 2003 lähtien. Hän on saanut lastenkulttuurin valtionpalkinnon 2010. Setälä on Valokuvataiteilijoiden liiton jäsen ja aktiivinen kulttuuripoliittinen vaikuttaja. Päivi Setälän näyttelyitä ja teoksia on ollut esillä mm. Suomen Valokuvataiteen museossa, Pohjoisen ja VB- valokuvakeskuksissa, Porin ja Rauman taidemuseoissa ja useissa yhteisnäyttelyissä.
Katse menneeseeen
Olen porilainen taidegraafikko. Kuvat valmistuvat pääasiassa puupiirros tekniikkaa käyttäen, alustana koivuvaneri. Tämä tekniikka on mieleinen ja antaa tavan luoda kuvia josta pidän.
Kuvat ovat realismiin osittain pohjautuvia. Täytän teokseni useilla esittävillä elementeillä, teokseni koostuu usein palasista luoden yhden kokonaisuuden, symboliikkaa kuviin liitettynä luoden kuville mystisiä sisältöjä, myös melko pelkistetyt väripinnat kuuluvat osana teoksiani.
Kuvissa seikkailee osana kokonaisuutta eläimet, toimien tunteiden tulkkina, johdattamaan sisään aiheisiin joita käsittelen, kuten, menneisyys, pelkoja, uuden kohtaamista, myös yhteiskunnassa tapahtuvat yksilöön tai yhteisöön kohdistuvat asiat antavat aiheita luoda teoksia.
Tarina on aina tärkeä osa teosta, pyrinkin luomaan teoksiini moniulotteisia tarinakokonaisuuksia, joko pysähtynyt hetki ajassa tai eteenpäin suuntautuva tunnetila.
Osassa uusia teoksia värejä ei ole säästelty aikaisemmasta tuotannosta poiketen, kuitenkin melko hillittyjä teoksia värimaailmaltaan on myös mukana.
Teokset ovat pääasiassa vuonna 2018 tehtyjä puupiirroksia.
Kohteena
Kohtaaminen-näyttely koostuu kahdesta osuudesta. Tea Söderlundin teossarjat ”Engrammi” ja ”Kohtaamisia” rakentavat tarinallisen ja käsitteellisen kokonaisuuden, jonka lähtökohtana on pohtia, miten kohtaamme itsemme muiden ja ympäristömme kautta. Teosten johtavina ajatuksina ovat toimineet kysymykset siitä, miten koemme ympäröivän maailmamme ja miten muistikuvamme muuttuvat aina hieman toisenlaiseksi, kun palautamme ne mieleemme. Muistot muuttuvat lopulta tarinoiksi, joita kerromme itsestämme itsellemme.
Toinen kokonaisuus jatkaa kohtaamisen ja muistamisen tematiikkaa ja sisältää teoksia vuonna 2018 muodostuneelta työryhmältä, joka sai nimekseen {TES}. Ryhmässä vaikuttavat Tea Söderlund, Eetu Henttonen ja Sami Luusalo. Näyttelyn {TES} -teokset ovat syntyneet ajatuksista ja keskusteluista, joita näyttelyn muut teokset synnyttivät. Ryhmän tavoitteena on toimia taiteen ja teknologian leikkauspisteessä, ja näyttelyn interaktiiviset teokset jatkavat Tea Söderlundin vaneritöiden aloittamaa kohtaamisen käsitteen kartoittamista. Ryhmän interaktiivinen mediataide tuo mukanaan uudenlaisen rajapinnan teoksen kohtaamiseen, joka puolestaan luo uusia yhtymäkohtia muistamisen ja itsensä kohtaamisen ajatuksiin.
Heijastuspintaa- näyttely lähestyy aihetta monelta taholta. Kuismat tekivät vuosi sitten ikimuistoisen kuukauden mittaisen matkan Afrikkaan, Tansaniaan. Matka kaikkine kohteineen ja tapahtumineen jätti lähtemättömän muistijäljen. Kumpikin koki matkan hyvin omakohtaisesti ja eri tavoin.
Kari Kuisman kokemus kristallisoitui pyöreisiin monimuotoisiin hänelle ominaisiin lasiveistoksiin. Afrikan aurinko ja aamuisten hetkien kuulaus soi lasin heijastuspinnassa muuntuen kirkkaaksi hetkeksi, joissa ei näy muuta kuin valo. Auringon pyöreä muoto ympäröi kaikkea ja kaikkia. Se vangitsee sisälleen ja pitää otteessaan kokonaisten päivien, viikkojen, kuukausien ajan. Teoksissa voi aistia ikiaikaisia muotoja, pyrkimystä täydelliseen harmoniaan.
Raija Kuisman kokemuksia voi jakaa valokuviin kaapattujen värien ja muotojen avulla. Hän rakentaa gallerian pienempään tilaan afrikkalaisen basaarin autenttisine tekstiileineen ja koruineen, mukana on kankaita, vaatteita, kenkiä, kasseja, korvakoruja, rannekoruja, astioita, maalauksia sekä afrikkalaisia naamioita mukailevia savinaamioita. Teoksissa on hinnat ja ne ovat ostettavissa, kuten oikeissakin basaareissa.
Mukana on myös yhteisöllinen teos, joka pohjautuu Raija Kuisman havaintoon liikenteen vaaroista afrikkalaisilla kaduilla ja maantiellä. Heijastin. Ihmisellä pitää olla heijastuspintaa autojen joukossa pimeällä. Teoksen toteuttamisessa ovat olleet mukana Lönnströmin taidemuseo ja Rauman taiteilijaseura lahjoittaen NÄKY- teoksessa käytetyt heijastimet. Seitsemän kiloa heijastimia, noin 1000 kappaletta kulki Tansaniaan Devotha Chaggakan ja Karri Kuisman mukana. Tansaniassa heijastinten jakoon osallistuivat rouva Aurelia Chaggaka sekä paikallinen liikennepoliisi sekä Bukoban ja Mwanzan kaupunkien johto. Heijastinten jako paikallisille koululaisille dokumentoitiin ja tulos on nähtävissä Heijastuspintaa -näyttelyssä.
Rauman Taidegraafikot tuovat P-Gallerian näyttelyyn pieniä, mutta vaikuttavia teoksia. Näyttelyyn valittiin teemaksi eläimet, olevaiset, eliöt, olennot, elukat ja oliot. Kukin taiteilija on käsitellyt teemaa omalla tyylillään ja itseä kiinnostavilla sisällöillään. Osa on kuvannut lemmikkieläimiä, osa villieläimiä, osa vaistonvaraisuutta ja luonnon kiertokulkua ja osa kaiken maailman otuksiin liittyviä tarinoita. Pienissä vedoksissa on sekä vapautunutta että latautunutta tunnelmaa.
Rauman Taidegraafikot toimii aktiivisesti Rauman kulttuurielämässä ja järjestää säännöllisesti näyttelyitä jäsenistölleen. Taidegrafiikan paikallisyhdistys RTG on perustettu 1976. Omalla työhuoneella Vanhassa Raumassa on mahdollista vedostaa monin eri grafiikantekniikoin ja seinillä on jatkuva vaihtuva teosnäyttely. Jäseniä on 25. Tähän näyttelyyn osallistuu yhdeksän taidegraafikkoa: Merja Ala-Olla, Aino Elsilä, Maija Kantanen, Kirsi Kuusisto, Tarja Kyllijoki, Katariina Mannio, Tuula Solin, Anu Sukanen ja Heli Väisänen.
HeliVäisänen, Aavikkotuuli, kuivaneula, carborundum 2018
Anu Sukanen, sarjasta Yhdessä ja Yhdessä II, kuivaneula, väritelaus, 2018
Ilona Talan Womanliness taidenäyttely P-galleriassa koostuu maalauksista ja veistoksista. Näyttelyn teemana on naisellisuus. Tala kuvaa naisellisuutta teoksissaan symbolein, värein ja muodoin. Veistokset hän on hitsannut metallista, joka on hänen päämateriaalinsa veistoksia tehdessään. Maalaukset ovat hänen soljuvaa abstraktia tajunnanvirtaansa näyttelyn teemaan liittyen.
Tala on kesäkuussa 2018 Kankaanpään taidekoulusta kuvataiteilijaksi valmistunut nuori taiteilija, jonka työskentely on rohkeasti kokeilevaa. Näyttelyn maalauksissa näkyy hänen kokeileva työskentelytapansa. Maalauksissa yhdistyvät käsittelemätön maalauskangas, pursotustekniikka sekä paksu maali. Talan teoksissa yhdistyy herkkyys ja vahvuus.
Ryhmänäyttely A Needle’s Eye kommentoi Porin kesätapahtumia elämän perusasioiden äärellä
Porin taiteilijaseura kutsui kuraattori Laura Köönikän toteuttamaan heinäkuuksi näyttelyn Yrjönkadulla sijaitsevaan P-galleriaan. Näyttelyn sisällöstä ja taiteilijoista galleria antoi vapauden kuraattorille. Kesänäyttelyn sisällöksi valikoitui monimuotoinen tekijäjoukko Suomesta ja Ruotsista. A Needle’s Eye:n taiteilijat ovat Mateas Pares Tukholmasta, Päivi Rintaniemi Seinäjoelta, Ella Varvio Tampereelta ja Jaakko Veijola Helsingistä.
Näyttelyn teokset kommentoivat kaikki osaltaan Porin kaupungissa heinäkuun aikana toteutuvia tapahtumia. Näyttelyn teema A needle’s eye syntyi vasta kun teokset oli valittu ja näyttelyn sisältö rakentui kokonaisuudeksi.
“Pori on noin 85 000 asukkaan kaupunki joka vastaanottaa heinäkuussa kaupunkiin yli 100 000 vierailijaa. Pori Jazzien, SuomiAreenan ja Asuntomessujen yhdistelmä tarjoaa yleisölle erilaisia maailmoja: musiikin, yhteiskunnallisen vaikuttamisen, asumisen ja rakentamisen ympäriltä. A needle’s eye -näyttelyn tarkoitus on heijastaa näitä sisältöjä teosten kautta vierailijoille. Jokaisen tapahtuman tavoitteena on herättää katselijan huomio ja ajatus yksittäiseen asiaan, kuulijaan ja yksityiskohtaan. Näyttelyssä on taas tavoitteena kommentoida elämää: sen haurautta ja kaikkivoipaisuutta. Elämä koostuu pienistä asioista, jotka eivät tarvi ympärilleen suuria rakenteita vaan aikaa ja huomiota. Pienen gallerian oma makrokosmos on hengähdyspaikka ihmisjoukkojen keskellä.” toteaa näyttelyn kuraattori Laura Köönikkä.
Näyttelyn nimi tulee W.B. Yeatsin runosta: A needle’s eye.
A needle’s eye
All the stream that’s roaring by
Came out of a needle’s eye;
Things unborn, things that are gone,
From needle’s eye still goad it on.
Näyttelyn taiteilijoiden esittely:
Mateas Pares asuu ja työskentelee Tukholmassa. Hänen teoksensa rakentuvat kankaan ja veistosten yhdistelystä, joissa patinoitu pronssi hämärtää teoksen syntyajan. Teoksillaan Pares kommentoi ja kohtaa ajan ja konfliktien kysymyksiä jotka muuttuvat ajan kuluessa.
Päivi Rintaniemi asuu ja työskentelee Seinäjoella. Hänelle on myönnetty mm. Muotoilun valtionpalkinto 2008, sekä Faenzan kansainvälisen keramiikkamuseon 58° Premio Faenza pääpalkinto Italiassa 2013. Kuvanveisto on ollut tärkeä vastapaino muotoilijan rationaaliselle ja systemaattiselle työskentelylle. “Työskentelyni innoittaja on elämän salaperäisyys. Sen ihme, hauraus ja voima. Teoksissani olen tämän ihmeen äärellä välineinä yksinkertaiset elementit, maa, tuli ja muoto. Työskennellessä savi on materiaalina haastava ja vaativa, mutta samalla erittäin inspiroiva.”
Confido, 44 x 80 x 73 cm, korkeanpolton keramiikka
Ella Varvio on tamperelainen taiteilija-muotoilija, jonka töissä yhdistyy suupuhallettu lasi ja tarinallinen kuvallisuus. Teokset hyödyntävät lasin erityisominaisuuksia: läpinäkyvyyttä, kuultavia värejä ja materiaalin aineetonta, lähes myyttistä olemusta. Teoksissa yhdistyy sekä lasiin liittyvä käsityöperinne että yllätyksellinen kuvamaailma, joka ammentaa myyteistä, sarjakuvataiteesta, kirjallisuudesta ja ympäristön havainnoinnista. Varvio on valmistunut Taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta ja hänen teoksiaan on ollut mukana useissa kansainvälisissä muotoilun ja taiteen näyttelyissä ja tapahtumissa.
Ella Varvio: Suburban Nocturne Suupuhallettu lasi, Graal-tekniikka
H 15 cm
Jaakko Veijola on Hyvinkäällä syntynyt taiteilija, joka asuu ja työskentelee Helsingissä. Hänen teoksiaan on ollut esillä mm.Kiasmassa. Veijolan teokset ovat usein prosessimaisia tutkimuksia ihmisen ja yhteiskunnan erilaisten järjestelmien performatiivisiakin piirteitä sisältäviin tapoihin toimia. Work performance -valokuvasarja on näyttelyssä ensikertaa esillä, kuvissa kiteytyy työelämän absurdius.
Jaakko Veijolan teossarja Work Performance, 2018
Näyttelyn kuraattori:
FM, kuraattori Laura Köönikkä on syntynyt ja kasvanut Porissa. Hän aloitti työnsä taiteen parissa Porin taidemuseolla vuosina 2003-2009. Porin jälkeen hän on työskennellyt Tampereen taidemuseolla, Näyttelyvaihtokeskus FRAME:ssa sekä lukuisissa kansainvälisissä näyttelyprojekteissa mm. Japanissa, Englannissa, Ruotsissa, Norjassa. Hän oli Venetsian biennaalin Suomen pavilijongin kuraattori vuonna 2011. Nykyisin Köönikkä työskentelee toimistossaan Finnish Art Agency:llä ja hänet nimitettiin vastikään Helsingin Taideyliopiston työelämän lehtoriksi.
Nimi 54 palaa tulee näyttelyssä nähtävän installaation palojen lukumäärästä. Lattialle installoidut neliönmuotoiset maalaukset muodostavat kartan. Katsoja näkee maiseman kuin lentokoneesta tai linnun silmin. Kaupungit, talot ja tiet näyttävät pieniltä ja ihmisten arkinen hyörinä näyttää yläilmoista käsin hellyyttävältä ja pikkuruiselta, muurahaisten touhuilta. Yksittäisen ihmisen arkinen elinpiiri, pala, on vain pieni osa kokonaisuudesta mutta silti ihmisen kädenjälki näkyy lähes kaikkialla tavalla tai toisella.
Esillä on myös sarja maalauksia ihmisjoukoista kaduilla, toreilla ja tapahtumissa. Maalaukset ovat ohimeneviä hetkiä Euroopan kaupungeista. On kiinnostavaa katsella ihmisiä sivusta ja nähdä erinäköisten ja -ikäisten ihmisten kiirehtivän paikasta toiseen, oleskelevan ja seurustelevan keskenään. Etäämpää voi huomata meissä haavoittuvuutta, inhimillisyyttä ja myös voimaa. Ihmisten tarkkailu sivustakatsojana antaa etäisyyttä ja mahdollistaa pysähtymisen olennaisen äärelle. Mitä sivustakatsoja näkee muissa ihmisissä? Hyvää vai uhkaa? Korjattavaa, rikottavaa vai ihailtavaa?
NÄYTTELYN AVAJAISET on perjantaina 8.6. 2018 klo 18-20 P-galleriassa. TERVETULOA!
Porin taidekoulun päättävät aikuiset esittelevät päättötyönsä Porin Taiteilijaseuran ylläpitämässä P-galleriassa 18.5.-3.6.2018. Näyttelyssä on teoksia kuudelta opiskelijalta, jotka päättävät taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opintonsa.
Päättötyö on itsenäisesti suunniteltava ja toteutettava työ, joka tehdään nelivuotisten opintojen päätteeksi, yhden lukuvuoden aikana. Päättötyö on antaa mahdollisuuden näyttää oma osaaminen ja vahvuudet kuvantekijänä. Päättötyöhön kuuluu teoksen tai teossarja sekä työprosessia kuvaava portfolio. Päättötyön suorittaneet oppilaat saavat päättötodistuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän suorittamisesta.
Päättötyöprosessia on ohjannut kuvataiteilija Pasi Vainionpää.
Työnsä asettavat esille:
Tuija Hannuksela
Nina Malmberg
Sirpa Nokelainen
Anne Valkama
Hanna Valtokivi
Mirja Varjus
